Folk

Ne Lintuizet: Pekko Käppi, Kielo Kärkkäinen, Laura Moisio, Lauri Myllymäki

14.5.2024

Ne Lintuizet on neljän lauluntekijän (Pekko Käppi, Kielo Kärkkäinen, Laura Moisio, Lauri Myllymäki) muodostama superyhtye, joka päivittää moniäänisen folkin 2020-luvun maailmaan. Vuonna 2024 perustetun yhtyeen silottelemattomassa ja herkässä yhteissoinnissa yhdistyvät iloisesti kulta-aikojen amerikkalainen folk, suomalaiset kansanlauluperinteet ja nueva canción. Kvartetti esittää sekä uutta musiikkia että uusia tulkintoja kunkin lauluntekijän tuotannosta.

”Perustimme bändin, jotta pääsisimme laulamaan yhdessä, sillä rakastamme kaikki moniäänistä laulua. Siinä on jotain erityistä inhimillistä voimaa”, yhtyeen jäsenet kertovat. ”Yhdessä laulaminen vaatii virittymistä yhteiseen tilaan, toisten kuuntelemista. Se on läsnäoloa ja dialogia, joka tuottaa yhteenkuuluvaisuuden tunteen. Juuri tässä hetkessä se tuntuu merkityksellistä ja innoittavalta.”

Yhtyeen jäseniä yhdistää rakkaus elävään ja dynaamiseen lauluntekijämusiikkiin, mutta tuotannossaan kukin on lähestynyt ”folkia” vähän eri kulmasta. Pekko Käppi on sulauttanut kansanlauluperinteitä luovasti niin psykedeeliseen rokkiin kuin maailmanmusiikkiinkin. Kielo Kärkkäisen lauluissa folk ja jazz kohtaavat runollisen lyriikan. Laura Moision tuotannossa voi kuulla kaikuja modernimmasta indie folkista, ja Lauri Myllymäki on ammentanut lauluihinsa amerikkalaisesta 1960-70-lukujen lauluntekijämusiikista. Yhteentörmäys tuo esiin uusia ja yllättäviä puolia kustakin tekijästä.

Leavings-Orkesteri solistinaan Timo Rautiainen

22.9.2023

Leevi and the Leavingsin klassikot raikaavat alkuvuodesta 2024 ympäri Suomea, kun Leavings-Orkesteri suuntaa kiertueelle yhdessä Timo Rautiaisen kanssa. Leevi-alkuperäisjäsenten muodostama yhtye on tehnyt vuosien varrella menestyskiertueita vaihtuvien solistien kanssa. Mikin varressa on nähty muun muassa Siiri Nordin, Jarkko Martikainen ja Jouni Hynynen. Tammikuussa 2024 Leavings-Orkesteri suuntaa kovasti toivotulle klubikiertueelle uuden solistin kera, kun Timo Rautiainen tarttuu mikin varteen tulkitsemaan Gösta Sundqvistin klassikkobiisejä. Luvassa on yhtyeen mukaan kaikki rakastetut kappaleet mahdollisimman alkuperäisinä sovituksina.

”Timo Rautiaisen mukaantulo uudeksi solistiksi vahvisti ajatuksen lähteä taas tien päälle. Toivomme tulevien keikkojen olevan juuri sitä, mitä Leavings-fanit olettavat saavansa kuulla. Timon tenoriääni sopii erinomaisesti Göstan vahvan lyriikan tulkiksi”, Leavings-Orkesterin Juha Karastie valottaa.

Yhtyeen rumpali Niklas Nylund on samoilla linjoilla Karastien kanssa: ”Timo on minulle uusi tuttavuus, vaikka tiedän Trio Niskalaukauksen melko hyvin, mutta meillä lähti mukavasti synkkaamaan heti alusta saakka. Elämme jännittäviä aikoja, enkä malta odottaa tulevia klubikeikkoja”.

Uudelle laulajalle Timo Rautiaiselle solistikiinnitys on sykähdyttävä
”Minulle on suuri kunnia lähteä esittämään livenä Gösta Sundqvistin lauluja originaalin Leavings-Orkesterin kanssa. Jo aivan ensimmäisissä yhteistreeneissä Niken (Nylund) studiolla koin tunnelman suorastaan maagiseksi. Itselleni tuli jokseenkin epäuskoinen tunne kun tajusin, keiden kanssa olin juuri soittamassa. Siksi pyrinkin osaltani tekemään parhaani siinä, että nämä legendaariset laulut soivat keikoilla kunniakkaasti ja oma osuuteni tukee kokonaisuutta mahdollisimman hyvin. Siten ettei kenenkään tarvitse puolestani hävetä…”, Rautiainen kertoo.

Katso Leavings-Orkesteri solistinaan Timo Rautiainen keikat alla olevalta listalta.

Annika Pudas

28.8.2023

Annika Pudas on suomenkielistä pop-folkia kirjoittava artisti, joka tekee parhaillaan vuoden 2024 alussa julkaistavaa debyyttialbumiaan.

Epic Recordsille kiinnitetty laulaja-lauluntekijä on julkaissut kahden omakustannekappaleen lisäksi tulevalta albumilta löytyvät singlet ”Aika”, ”Pyyhi kyyneleet” ja ”Juhannuslaulu”, jotka ovat soineet mm. Radio Helsingin, YleX:n ja Radio Suomen taajuuksilla.

Perinteiseen laulaja-lauluntekijä -jatkumoon sijoittuva Pudas vangitsee herkällä tulkinnallaan ja ihon alle menevillä teksteillään.

”Tulevalta albumilta julkaistut singlet esittelevät hyvin tekijyyteni ytimen. Haluan kirjoittaa pieniä suuria lauluja, joissa teksti on syvintä ydintä. Nopeassa ajassamme oon kapinallinen ja luotan rauhaan. Artistina olen ennen kaikkea lauluntekijä ja sitten vasta muita asioita, joita ne laulut tuovat mukanaan.” Annika Pudas kuvailee.

Katso Annika Pudaksen tulevat keikat alla olevalta listalta.

Legendaarinen SF-BLUES palaa 20-vuotisjuhlakiertueen merkeissä

14.2.2022

Posted on by Dex Viihde


Kuva: Harri Hinkka

Legendaarinen SF-BLUES palaa 20-vuotisjuhlakiertueen merkeissä estradeille tänä keväänä!

Ydinryhmän muodostavat kokoonpanon vuonna 2002 perustaneet blues-konkarit Heikki Silvennoinen ja Pepe Ahlqvist sekä Dave Lindholm tukenaan luunkova rytmiryhmä Mikko Löytty, basso ja Harri Ala-Kojola, rummut.

Asenne ja ammattitaito, näkemys ja kokemus ovat taatusti kohdallaan. Niin Silvennoinen, Ahlqvist kuin Lindholminkin ovat urallaan aina luottaneet konstailemattomaan työn tekemiseen ja pieteetillä esitetyn musiikin voimaan!

”Blues on alkukantaista ja mutkatonta musiikkia, jota on pirun vaikea soittaa. Keikalla kannattaa yrittää unohtaa turhat hienoudet, pistää silmät kiinni ja antaa fiiliksen vain viedä mennessään. Ja SF-Blues on hienosti yhteen vuosien varrella hioutunut ryhmä kokeneita, samaan hiileen puhaltavia muusikoita. Meitä kaikkia yhdistää suuri rakkaus bluesia kohtaan. Sama pätee konserteissa esiintyviin vierailijoihin”, Heikki Silvennoinen kertoo.

Musiikinharrastajien, erityisesti perinteiseen rockiin, bluesiin ja rhythm & bluesiin perehtyneen yleisön keskuudessa arvostus ja kunnioitus SF-Bluesia kohtaan on vankkumaton.

Kymmenen odotetun SF-Blues -konsertin kiertue starttaa Turusta torstaina, 24. päivä maaliskuuta.


Tunnetut suomalaismuusikot esiintyvät konserteissa vierailijoina

Vierailijoina konserteissa nähdään niin ikään monissa kotimaisissa rock- ja blues-kuvioissa jo vuosikymmeniä mainetta niittäneet Jukka Gustavson, Ile Kallio, Honey B Family (Arja Puurtinen, Esa Kuloniemi ja Mooses Kuloniemi) ja Jussi ”Jo’ Buddy” Raulamo & Tyko ”Down Home King III” Haapala sekä Battle Beast –yhtyeen solistina tunnetuksi tullut Noora Louhimo.

Aikaisemmista tiedoista poiketen ’SF-perheeseen’ kiinteästi kuuluva Eero Raittinen on sairastumisen takia joutunut jättäytymään pois kiertueelta, mutta vakuuttaa olevansa ”hengessä mukana”.


Konserttiaikataulu keväällä 2022

Torstai 24.3. – Logomo, Turku: SF-Blues & Jukka Gustavson, Ile Kallio ja Noora Louhimo

Perjantai 25.3. – Kulttuuritalo, Helsinki: SF-Blues & Jukka Gustavson, Ile Kallio, Noora Louhimo ja Honey B Family

Lauantai 26.3. – Virkistyshotelli Yyteri, Pori: SF-Blues & Jukka Gustavson, Ile Kallio ja Noora Louhimo + support: Redbud

Keskiviikko 30.3. – Kulttuuritalo Virta, Imatra: SF-Blues & mm. Jukka Gustavson

Torstai 31.3. – Mikaeli, Mikkeli: SF-Blues & mm. Jukka Gustavson

Perjantai 1.4. – Hyvinkääsali, Hyvinkää: SF-Blues & mm. Jukka Gustavson

Lauantai 2.4. – Sammiosali, Lahti: SF-Blues & Jukka Gustavson ja Jo’ Buddy & Down Home King

Keskiviikko 6.4. – Tampere-talo, Tampere: SF-Blues & Jukka Gustavson, Ile Kallio ja Noora Louhimo

Perjantai 8.4. – Forssan työväentalo, musiikkisali, Forssa: SF-Blues & mm. Jukka Gustavson

Lauantai 9.4. – Pato Klubin areena, Kuusankoski-Kouvola: SF-Blues & mm. Jukka Gustavson


Keikkailua vain kausittain

 SF-Bluesin (Suomi-Finland Blues) pitkä, yhteinen taival on ollut siinä mielessä tavallisuudesta poikkeava, että se on keikkaillut vain kausittain ja kokoonpanoa toisinaan vaihdellen.

Edellisen kerran SF-Blues teki kiertueen syksyllä 2019. Kahdenkymmenen vuoden aikana SF-Blues on tehnyt kaiken kaikkiaan kahdeksan kiertuetta ja noin 170 keikkaa.

SF-Bluesin nimellä tehtyjä albumeita osuu kahteen vuosikymmeneen vain kolme ja niilläkin muusikkojoukko vaihtelee. Sen sijaan sooloartisteina tai omien yhtyeitten kanssa Heikki Silvennoinen, Pepe Ahlqvist ja erityisesti Dave Lindholm ovat olleet tuotteliaita niin keikka- kuin äänitekuvioissakin.

Englanninkielinen esikoisalbumin ”SF-Blues” julkaistiin huhtikuussa 2002. Kokoonpano oli sama kuin tämän kevään juhlakiertueella sillä erotuksella, että tuolloin rumpuja soitti Jani Auvinen. Seuraajaa esikoiselle saatiin odottaa kesäkuulle 2005, jolloin ilmestyi suomenkielinen albumi nimeltä ”Joutomailla”. Silvennoinen, Ahlqvist ja Löytty sekä Auvinen ovat mukana, mutta laulusolistina kuultiin Mikko Kuustosta ja kitaraa soitti Jukka Tolonen. SF-Bluesin viimeisin albumi on toukokuussa 2007 julkaistu englanninkielinen ”Man – Be Careful!”. Studiokokoonpanossa esiintyivät Silvennoisen, Ahlqvistin ja Auvisen lisäksi Eero Raittinen, laulu, Jukka Gustavson, laulu & kosketinsoittimet ja Janne Rajala, basso.


Vanhassa vara parempi

SF-Bluesin jäsenet eivät todellakaan ole mitään eilisen teeren poikia. Dave Lindholm on syntynyt vuonna 1952, Heikki Silvennoinen 1954 ja Pepe Ahlqvist 1956. Mikko Löytty on syntynyt vuonna 1961 ja Harri Ala-Kojola 1964.

Vierailijoiden ikärakenne noudattelee samaa linjaa: Jukka Gustavson (mm. The Roosters, Wigwam) on syntynyt vuonna 1951 ja Ile Kallio (mm. Hurriganes, Pera & The Dogs, Diesel) vuonna 1955.

Suomesta tuskin löytyy ainoatakaan keikkapaikkaa, jossa ainakin joku edellä mainituista muusikoista ei olisi joskus esiintynyt.

Soundi-lehden levyarviota 1/2021 (vrt. Dave Lindholm Lights: ”Honolulu + 1 Hour”) vapaasti soveltaen:

Tähän konserttikiertueeseen ei kannata soveltaa ikärasismia, vaan sanontaa vanhassa vara parempi.

 

Dave Lindholm – 70-vuotissynttärit juhlakiertueen matkassa

Ottaen huomioon, että Dave Lindholm on yksi suomalaisen rockin peruskivistä ja arvostetuimmista musiikintekijöistä, hänestä tiedetään varsin vähän. Lindholm ei ole erityisemmin julkisuuden valokeilassa viihtynyt eikä tekemisiään mediassa selitellyt.

Dave on kotoisin Helsingistä, mutta muutti Tampereelle jo 1980-luvun alussa. Hän juhlii 70-syntymäpäiviään SF-Bluesin juhlaturneen matkassa maaliskuun 31. päivä Mikkelissä.

Daven ura alkoi jo vuonna 1960- ja 1970 –lukujen taitteessa. Daven perustaman Ferris-nimisen yhtyeen albumi julkaistiin vuonna 1971. Jatkoa seurasi vuonna 1972, jolloin ilmestyi Daven ensimmäinen sooloalbumi nimellä ”Iso ”Kynä” Lindholm”. Lisänimi ”Isokynä” on seurannut Davea näihin päiviin saakka.

Dave tunnetaan poikkeuksellisen energisenä ja aikaansaavana muusikkona! Tuskinpa hän itsekään osaisi luetella kaikkia niitä lukuisia kokoonpanoja, joissa hän on ollut mukana. Mainittakoon esimerkiksi Isokynä & Orfeus, Rock’n’Roll Band, Pen Lee, Bluesounds, Sleepy Sleepers, The Run Runs, Dave’s 12 Bar, Leningrad Cowboys, Canpaza Gypsys, Pitkät kiinalaiset, Redclouds, Messengers ja Dave Lindholm Lights.

Tehokkuus näkyy myös äänitepuolella. Karkeastikin laskien Daven levyttämien albumien määrä lähentelee neljääkymmentä. Viimeisimmät Dave Lindholm Lights –yhtyeen albumit ”Dave Lindholm Lights” ja ”Honolulu + 1 Hour” on julkaistu viime vuonna.

 

Heikki Silvennoinen – brittibluesin erikoistaitaja

SF-Bluesin lisäksi blueskitaristi-laulaja Heikki Silvennoisen nimi yhdistetään muun muassa sellaisiin legendaarisiin kokoonpanoihin kuin Tabula Rasa (Heikki Silvennoinen, Tapio Suominen ja Asko Pakkanen) ja Q. Stone (Heikki Silvennoinen, Mikko Kuustonen sekä Mikko ja Sakari Löytty).

Kangasalla, Tampereen kupeessa asuva Heikki keikkailee aktiivisesti yhdessä muusikko-näyttelijä Heikki Helan kanssa. Yhtye kantaa ytimekkäästi nimeä Silvennoinen & Hela & Band. Hänet muistetaan myös menestyksellisistä yhteiskonserttikiertueista tammikuussa 2021 menehtyneen Pave Maijasen kanssa.

Silvennoisen laulun ja kitaransoiton brittiblues-vaikutteet jopa hänen suomenkielisissä biiseissään muistuttavat yhtäläisyyksistä muun muassa Eric Claptonin ja Yardbirds-yhtyeen kaltaisten nimien tuotantoon ja henkeen.

Heikki on uransa aikana julkaissut kuusi sooloalbumia, osan englanniksi ja osan suomeksi: ”Mature and Cool” (v. 1992), ”Bobcat” (v. 1997), ”Sweet Surrender” (v. 1999), ”Blues Blue Sky” (v. 2000), ”Miehet kaatuu” (v. 2003), ”Peace of Mind” (v. 2010) ja Erja Lyytinen & Heikki Silvennoinen: ”Live 2016”  (livealbumi, v. 2016). Tänä keväänä julkaistaan Heikin seitsemäs sooloalbumi, jolta esimakuna jo kaksi singlejulkaisua: ”Kaikki maailman tunnit” ja ”Saimaa”.

Suuren yleisön tietoisuuteen Heikki Silvennoinen iskeytyi 1990-luvun alun huippusuositun Kummeli-ohjelman myötä, jossa hän näyttelemisen lisäksi kirjoitti sketsejä ja teki musiikkia.

 

Pepe Ahlqvist – Finnish Blues Awards –elämäntyöpalkinnon saaja

Eurooppalaiseen blues-eliittiin kuuluva tuusulalainen Pepe Ahlqvist on kansainvälisestikin tunnettu ja arvostettu bluesmuusikko.

Persoonallisen laulaja-lauluntekijän, kitaristin ja huuliharpistin yli 40 vuotta kestänyt ura, uran varrella heitetyt yli 6 000 keikkaa ja arvostetut äänitteet ovat taanneet vakaan suosion läpi vuosien.

Pepe aloitti uransa 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa keikkailemalla koulubileissä Lahti-Nastola-akselilla. 1970-luvulla Pepe esiintyi useita albumeita levyttäneen Chicago Overcoat –yhtyeen riveissä. Hänen omista yhtyeistään tunnetuin on Pepe Ahlqvist H.A.R.P. -niminen kokoonpano 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Pepen lisäksi kokoonpanossa soittivat kitaristi Jarmo Nikku, kosketinsoittaja Timo Pratskin, basisti Harri Rantanen ja rumpali Harri Ala-Kojola. Yhtyeen levyjä on julkaistu Suomen lisäksi muissa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Pepen tärkeimmästä bändistä viimeisin The Rolling Tumbleweed lopetti toimintansa vuonna 2003.

Pepe Ahlqvist on tehnyt vuosien varrella esiintymismatkoja ympäri Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa. Hänet on nähty monien kansainvälisten konserttien erikoisvieraana, esimerkkinä vaikkapa B.B. Kingin konsertit aikoinaan Helsingissä.

Pepe Ahlqvist sai elämäntyöpalkinnon Finnish Blues Awards -tapahtumassa Helsingissä 14.1.2017.

60-vuotissyntymäpäiviään vuonna 2016 Pepe juhlisti vuotta kokoamalla tunnetuimman bändinsä H.A.R.P:in uudelleen ja julkaisemalla tuplakokoelma-albumin ”One Day Less, One Day More”.

SF-Bluesin pitkä, yhteinen taival on ollut siinä mielessä tavallisuudesta poikkeava, että se on keikkaillut vain kausittain ja kokoonpanoa osin vaihdellen. SF-Bluesin nimellä tehtyjä albumeita osuu kahteen vuosikymmeneen vain kolme ja niilläkin kokoonpano vaihtelee. Sen sijaan sooloartisteina tai omien yhtyeitten riveissä Heikki Silvennoinen, Pepe Ahlqvist ja erityisesti Dave Lindholmkin ovat olleet tuotteliaita niin keikka- kuin äänitekuvioissakin.

SF-Blues julkaisi englanninkielisen esikoisalbuminsa ”SF-Blues” huhtikuussa 2002. Kokoonpano oli sama kuin tämän kevään juhlakiertueella sillä erotuksella, että tuolloin rumpuja soitti Jani Auvinen. Seuraajaa esikoiselle saatiin odottaa kesäkuulle 2005, jolloin ilmestyi suomenkielinen albumi nimeltä ”Joutomailla”. Silvennoinen, Ahlqvist ja Löytty sekä Auvinen ovat mukana, mutta laulusolistina kuultiin Mikko Kuustosta ja kitaraa soitti Jukka Tolonen. SF-Bluesin viimeisin albumi on toukokuussa 2007 julkaistu englanninkielinen ”Man – Be Careful!”. Studiokokoonpanossa esiintyivät Silvennoisen, Ahlqvistin ja Auvisen lisäksi Eero Raittinen, laulu, Jukka Gustavson, laulu ja kosketinsoittimet ja Janne Rajala, basso.

Liput
Liput alkaen 32,00 euroa. Lippupiste (www.lippu.fi) ja paikkakuntakohtaiset lipunmyyntipisteet.

Konserttijärjestelyt
Pasi Kuusjärvi, Dex Viihde Oy, 044 064 7907, pasi.kuusjarvi@dexviihde.fi

 

Modernin kansanmusiikin miehet Timo Rautiainen ja Ville Ojanen löivät hynttyyt yhteen

5.11.2021

Posted on by Dex Viihde

(Kuva: Jaakko Manninen)

MODERNIN KANSANMUSIIKIN MIEHET TIMO RAUTIAINEN JA VILLE OJANEN LÖIVÄT HYNTTYYT YHTEET

Alkuvuodesta julkaistavan yhteisalbumin ensimmäinen single ”Konsta käsivarressa” ilmestyi tänään

”Katso johtajaa poika tuon orkesterin.
Tämän hetken tulet muistamaan.
Olet nähnyt nyt miehen, mestarin.
Olet nähnyt nyt kuninkaan.”
Minä hiljaa penkillä istuin
ja tuota miestä tuijotin.
Luulin kaiken siinä jo olleen,
kun isä vielä jatkoikin:

”Muista tämä, mitä nyt sanon
ja paina poika mieleesi.
Pidä varasi vaan, vielä joku päivä on
sulla Konsta käsivarressa kiinni,
Konsta käsivarressa kiinni.”

Katso video TÄSTÄ

Pitkän uran kotimaisen musiikin parissa tehneet Timo Rautiainen ja Ville Ojanen julkaisevat yhteisalbumin tammikuussa. Muusikoita yhdistää rakkaus perinteiseen kansanmusiikkiin, jota kumpikin on opiskellut sekä myös esittänyt tahoillaan. Ojasen ollessa genreen jo syvemmin omalla urallaan uppoutunut, Rautiaisen taival kyseisen musiikin parissa on lyhyempi vaikka kosketus kansanmusiikkiin sai ensihipaisunsa lähes puoli vuosisataa sitten.

”Ensimmäinen kontaktini suomalaiseen kansanmusaan tapahtui 70-luvun alussa ollessani alle kymmenvuotias, jolloin Konsta Jylhä & Purppuripelimannit esiintyivät kotikyläni Haukivuoren oppikoulun salissa. Isä vei meidät molemmat pojat konserttia katsomaan, vaikkei hän itse ollut millään lailla kansanmusaihmisiä. Myöhemmin kysyin, miksi me sinne menimme. Syyksi hän kertoi sen, että se ryhmä oli siihen aikaan niin järjettömän suosittu ja kuuluisa, että pakkohan sitä oli mennä katsomaan. Itse keikasta muistan vain sen, että kovilla puutuoleilla oli epämukavaa istua ja yhtyeen basisti (Veikko Järvelä) spiikkasi biisit samalla kertoen yleisöä viihdyttäviä puujalkavitsejä. Silloin se musiikki ei vielä tehnyt minuun minkäänlaista vaikutusta,” Rautiainen kertoo.

Tuolloin kytemään jäänyt kipinä sai tulta alleen vuosikymmeniä myöhemmin vuonna 2010 kun hänet kutsuttiin solistiksi Kaustisen kansanmusiikkijuhlille konserttiin, johon muutamaa musiikintekijää oli pyydetty esittämään omaa tuotantoa kansanmusiikiksi sovitettuna. Osan Rautiaisen kappaleista sovitti Ville Ojanen, joka myös soitti viulua isossa, nuoremman polven kaustislaisista muusikoista kasatussa taustaorkesterissa.

”Pyysin Timoa Kaustisen festivaalien Lauantaisauna-orkesterin solistiksi. Olin jo aiemmin tutustunut hänen soolomateriaaliinsa, jossa ilokseni huomasin akustisia instrumentteja ja etnistä meininkiä, joten hommahan lähti heti oikeille raiteille. Savolainen ja pohjalainen luonne toimii meidän tapauksessa täydellisesti. Timo puhuu ja minä kuuntelen, ja sitten kun tehdään musiikkia, niin tehtävänjako on luonteva, ellen sanoisi jopa täydellinen”, Ojanen toteaa.

”Pidin kovasti keikasta ja festareiden meiningistä yleensäkin. Ehkä suurin harppaukseni siihen maailmaan oli kuitenkin opiskeluvuosi 2012-2013 Kaustisen kansanmusiikkilinjalla, jonka jälkeen ajatus kansanmusahenkisestä levystä alkoi kyteä mielessä. Useamman vuoden, välivaiheen ja yrityksen jälkeen yhteistyökumppaniksi valikoitui Ville Ojanen, jonka kanssa näkemyksemme tulevasta musiikista olivat yhteneväiset”, Rautiainen muistelee.

Rautiainen ja Ojanen julkaisevat yhteisen albumin ensi vuoden tammikuussa, ja tältä kyseiseltä levyltä kuullaan ensimmäisenä singlelohkaisuna ”Konsa käsivarressa”-niminen kappale, joka on Rautiaisen säveltämä ja sanoittama.

”Vaikka ”Konsta käsivarressa” -kappaleen teksti on vahvaa mielikuvituksen tuotetta, perustuu se tietyiltä osin todellisiin tapahtumiin ja henkilöihin. Kappaleella esiintyvät soittajien lisäksi useita henkilöitä puherooleissa, joista eräänä mainittakoon tämän hetken suomalaisen kansanmusiikin ’grand old man’, kaustislainen mestaripelimanni ja palkittu näppäripedagogiikan kehittäjä, legendaarinen Mauno Järvelä.”

 

Puherooleissa:
Jussi Lampi: Isä
Mauno Järvelä: Mauno
Antti Rossi: Rossin Antti
Pertti Ojanen: Pyhä Pietari

Kokoonpano:
Timo Rautiainen: Laulu, buzuki, stomp box
Ville Ojanen: Viulu, harmooni, alttoviulu, can shaker
Nils Ursin: Bassokitara
Lauri Kotamäki: Vähärivinen haitari
Jussi Lampi: Taustalaulu

Timo Rautiainen on muusikko ja näyttelijä, joka tunnetaan parhaiten vuonna 1996 perustamastaan Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus-yhtyeestä. Hän on julkaissut myös kolme sooloalbumia. Koulutukseltaan Rautiainen on kasvatustieteiden maisteri ja erityisopettaja.

Säveltäjä ja muusikko Ville Ojanen on toiminut muusikkona ja säveltäjänä modernin kansanmusiikin parissa jo pari vuosikymmentä soittaen mm. Troka ja Folkkarit-yhtyeissä. Vuodesta 2004 alkaen Ojanen on tehnyt myös soolouraa yhdistellen muita musiikin genrejä kansanmusiikkiin. Hän on julkaissut 5 soololevyä, joista debyyttialbumi ”Rautavaara” oli 2005 vuonna Teosto-palkinto ehdokkaana. Ojasen sävellyksiä ja musisointia on kuultu yli sadalla levyllä ja hän on kiertänyt muusikkona esiintymismatkoilla yli 20 maassa. Ojasen tuorein sooloalbumi ”V” oli ehdolla tämän vuoden Emma Gaalassa Etno-Emma-kategoriassa.

(Kuva: Jaakko Manninen)

Tuulen tyttö Anna Kokkonen Dex Viihteen edustukseen

2.11.2021

Posted on by Dex Viihde


Kuva: Tiia Öhman

Anna Kokkonen on helsinkiläinen laulaja-lauluntekijä ja tuottaja, jonka satumaisesta musiikista säteilee lohtua ja voimaa. Kokkonen vastaa kappaleidensa sävellyksistä, sanoista ja tuotannosta. Artistin neljäs albumi ”Sinua varten” julkaistaan 26. marraskuuta 2021. Aikaisemmat albumit ovat Salainen puutarha (2014) ja Toisenlaiset sydämet (2016), Matkalla kotiin (2019) sekä Paras aika EP (2020). Julkaisijana toimii Ranka Kustannus -levy-yhtiö.

Syksyllä 2021 Anna Kokkosen ”Tuulen tyttö” -kappale valittiin legendaariseen Syksyn sävel -kilpailuun 300 hakijan joukosta. Tämä Kokkosen itsensä tekemä ja esittämä kappale äänestettiin kilpailun finaaliin, jossa se oli yksi Iltalehden lukijoiden suosikeista. Kokkosen single ”Maailma on ihana” syksyltä 2021 nostettiin mm. Radio Suomen ja Aito Iskelmä -radioaseman soittolistalle.

Kokkonen yhdistelee musiikissaan elokuvallisia folk-sävyjä ja ilmavaa poprockia. Bändissä soittaa tuttuja kasvoja mm. Pyhimyksen livebändistä ja Poets of the Fallista. Vakiokokoonpanon lisäksi biiseissä kuullaan mm. harppua, irlantilaista säkkipilliä, kansanomaisia puhaltimia, banjoa ja jousia. Monet biisit ovat nousseet mm. Radio Suomen soitetuimpiin sekä suosituille Spotify-listoille. Radio Suomen listaykkösenä ovat olleet ”Mitä rakkaus on” ja ”Kesän askeleet”,

Kokkosella ei syntyessään ollut minkään maan kansalaisuutta – vain muukalaispassi. Ulkopuolisuuden tunne onkin seurannut herkkää haaveilijaa läpi elämän, pahimmillaan rasismin muodossa, jota hän on joutunut kokemaan ukrainalais-venäläisten juuriensa vuoksi. Hän oppi uppoutumaan musiikkiin jo nuoresta iästä lähtien, ja se on ollut hänelle elintärkeä pakopaikka. Biisien alkulähteiltä hän tuntee olevansa kotoisin, ja niiden ihmeellisessä maailmassa hän saa olla oma itsensä ja toteuttaa vapaasti taianomaisia visioitaan.

Biisejä tehdessään Kokkonen on kertonut haluavansa löytää ensin itsestään valon ja toivon, ja vasta sitten hän on valmis siirtämään sen toisille. Myös hyvyyden puolustaminen on hänelle tärkeää. Hän onkin tehnyt toistakymmentä vuotta ihmisoikeustyötä Kiinan ihmisoikeuksien puolesta Falun Gongin harjoittajiin kohdistuneen vainon lopettamiseksi, sekä tehnyt aiheesta myös kappaleen ”Kultainen maa”.

Johanna Iivanainen julkaisee englanninkielisen albumin Broken River 24. syyskuuta

13.8.2021

Posted on by Dex Viihde

Valovoimainen laulaja-lauluntekijä johdattaa uudella levyllään maanläheisiin ja americana-vaikutteisiin tunnelmiin. Huippusuositun SuomiLOVE-tv-ohjelman solistina suurelle yleisölle tutuksi tullut Iivanainen juhlistaa levyä lokakuun alussa käynnistyvällä mittavalla Suomen-kiertueella.

Johanna Iivanainen julkaisee uuden englanninkielisen albuminsa Broken River 24. syyskuuta. Jo kahden vuosikymmenen ajan suomalaisen musiikin huipputasolla operoinut monipuolinen laulaja-lauluntekijä johdattaa uutukaisellaan kuulijansa amerikkalaisesta juurimusiikista ammentavalle akustisvoittoiselle matkalle, jonka pääosassa ovat Iivanaisen kirjoittamat kappaleet ja pelkistetty mutta sävyrikas tulkinta. Iivanainen yhtyeineen lähtee lähes 30 paikkakuntaa käsittävälle levynjulkaisukiertueelle, joka alkaa 6.10. Espoon Sellosalista. Juuri julkaistu kappale Promise To Keep on toinen single uudelta albumilta. Kuuntele kappale tästä (Spotify).

Useat Broken River -albumin lauluista ovat syntyneet mökillä joen varrella Iivanaisen äidin synnyinseuduilla, jossa artisti on viettänyt suuren osan elämästään. Musiikissa on aistittavissa vahvoja americana-vaikutteita, jotka kumpuavat sikäläisestä juurimusiikista, mutta myös elokuvien ja televisiosarjojen maalailemasta kuvastosta.

”Tämä levy on syntynyt kuin itselleen tien murtava joki, ensin vähitellen ja yhtäkkiä lähes tulvien. 
Luonnon rauhassa mieli käsittelee kaikkea mitä on tapahtunut tai on tapahtumassa”, Iivanainen avaa albumin syntyprosessia. ”Levysoittimella soi usein singer-songwriter suosikkini Shawn Colvin, Jackson Browne ja Joni Mitchell. Tätä taustaa vasten peilaten englanninkielistä tekstiä tuntuu syntyvän joskus helpommin kuin suomenkielistä ja niin kävi tämän levyn kanssa”, sekä suomeksi että englanniksi levyttänyt artisti kertoo.

Tänään julkaistava single Promise To Keep on koskettava kertomus häpeästä ja kivusta, mutta myös toivosta, joka johdattaa vaikeuksien yli. Kappale on Mikko Iivanaisen sävellys, ja kuten koko levyllä, Johanna Iivanaisen herkkää tulkintaa kannattelee edellä mainitun kitaristin, basisti ja taustalaulaja Juho Kivivuoren sekä rumpali Mikko Hassisen muodostama yhtye.

Sävykkäällä ja luonnollisella äänellään suomalaisia jo 90-luvun lopulta hurmannut Johanna Iivanainen (s. 1976) on hätkähdyttävän monipuolinen laulaja ja säveltäjä, jonka lähes 50 levytyksen mittaiseen diskografiaan mahtuu niin jazzia, accappellaa, poppia, dancea kuin lastenmusiikkiakin. Alun perin jazzlaulajana esiin noussut ja mm. historian ensimmäisen Sony Jazz -palkinnon vuonna 2003 vastaanottanut Iivanainen on uransa aikana tehnyt yhteistyötä mm. Eero Koivistoisen, Otto Donnerin, Jukka Perkon, Timo Alakotilan, Maria Kalaniemen ja Edu Kettusen kanssa sekä esiintynyt suurien orkestereiden, kuten UMO Helsinki Jazz Orchestra, Sinfonia Lahti, Helsingin kaupunginorkesteri ja Turun Filharmoninen orkesteri solistina. Koko kansan tietoisuuteen Iivanainen nousi viimeistään huippusuositun SuomiLOVE-tv-ohjelman solistina vuosina 2014–2019. Tällä hetkellä aktiivisiin kokoonpanoihin kuuluvat Johanna & Mikko Iivanainen Duo sekä vuonna 2020 debyyttialbuminsa julkaissut Altamullan Road, jota Iivanainen luotsaa yhdessä Johanna Kurkelan kanssa.

 

Tamperelainen laulaja-lauluntekijä Kielo Kärkkäinen Dexin edustukseen

25.3.2021

Posted on by Dex Viihde

(Kuva: Laura Happo)

Teatterimuusikoksi Tampereen ammattikorkeakoulusta 2013 valmistunut Kielo Kärkkäinen on monipuolinen ja selkeä-ääninen tekijä esittävän taiteen kentällä. Kielo on taitava laulaja, jolla on syvä ja koskettava ääni, joten hänen keikoilla vallitsee intensiivinen ja keskittynyt tunnelma. Kielon kolme sooloalbumia ovat saaneet erinomaisen vastaanoton niin yleisön kuin kriitikoidenkin keskuudessa. Kielo Kärkkäinen on kiistatta oman sukupolvensa suomalaisen esittävän taiteen monilahjakkuus, joka säväyttää niin muusikkona, laulunkirjoittajana että näyttelijänä.

Katso Kielon tyylikäs kappale ”Laulajan työtä” TÄSTÄ.

Jarkko Martikaisen 50-vuotisjuhlakonsertti Helsingin Kulttuuritalossa 5.12.

19.10.2020

Posted on by Dex Viihde


Lokakuun 24. päivänä 50 vuotta täyttävä Jarkko Martikainen kokoaa kuulijansa juhlimaan ensimmäistä puolta vuosisataansa Helsingin Kulttuuritalolle. Joulukuun 5. päivänä vietettävä tapahtuma toteutetaan tarkoin turvallisuussäädöksin, joten juhlavieraat voivat osallistua iltaan levollisin mielin. Kaikille kuulijoille on varattu myös kasvomaskit.

”Yleensä olen ollut Kulttuuritalolla kulttuurista nauttivan ihmisen ominaisuudessa. Muun muassa Kris Kristofferson on tempaissut siellä positiivisessa mielessä ilmaisten jalat alta. Tosin Leavings-orkesterin tukihenkilönä olin kyllä Kulttuuritalon lavallakin; yhtenä laulavana soittajana juhlakeikoillaan, jotka tehtiin toissa vuonna.
50 vuoden rajapyykki ei muuttane mitään kovin oleellisesti, mutta jollei muuta, se antaa hyvän aiheen soittaa konsertti niinkin laajan historian omaavassa paikassa kuin Kulttuuritalo on”, Martikainen toteaa.

YUP-keulamiehenä valtakunnan tietoisuuteen noussut Martikainen julkaisi vuonna 2004 ensimmäisen Mierolainen-sooloalbuminsa, ja musiikillinen matka siitä tähän päivään sekä tekijänä että tuottajana on ollut melkoinen.

”Mierolaisen materiaali oli kai vielä jonkinlaista etsikkoaikaa, jonkin uuden ilmaisun tavoittelemisen ja totutumpien ilmaisutapojen välimaastossa kulkemista. Rakkaus-albumilla  omaäänisyys soi jo voimakkaampana, tai ainakin niin itse levyn sisällön kuulen.”

”Tekijänä uusien ilmaisutapojen etsiminen on aina tuntunut oleelliselta, ilman sitä on vaikea määrittää itselleen, miksi enää jatkaisi, ja Rakkaus avasi useammankin sellaisen oven.
Niinpä muun muassa edellisen vuosikymmenen levytykset ovat tuntuneet mielekkäiltä tehdä.

Korona on hankaloittanut myös Jarkon mahdollisuuksia maankiertoon, ja hän kokee, että myös tämän vuoksi tuleva Kulttuuritalon konsertti tuntuu erityisen ainutlaatuiselta.

”On tuntunut, että tehtyämme hyvät pohjatyöt, niin levy-yhtiön väki, keikkamyyjä Hannu kuin itsekin yhtyeineni, olemme joutuneet usein jälkiviisaasti huomaamaan, kuinka kyseinen vaivannäkö kirjoitettiinkin vain ilmaan tai veden virtauksiin. Se, minkä eilen luuli saaneensa hyvään valmiuteen, onkin ollut tänään poissa. Joten jonkinlaisten kangastusten keskellä olemme eläneet, kuten varmasti moni muukin. Sikäli hetkittäiset turhuuden tunteet ovat kyllä vallanneet mielen”, Jarkko tunnustaa.

Väliajalla höystetty konsertti Kulttuuritalossa hahmottuu vielä, mutta ajatusmylly on jo käynnissä.

”Koska kyseessä on pitkähkön levytys- ja keikkailuhistorian yhteen niputtaminen, pyritään se ottamaan huomioon myös illan kulussa. Vierailijoiden verkkoja olen laskenut vesille, ja uskon lavalla kuultavan myös muita tekemisen historiassani tärkeitä tapauksia kuin ’vain’ minua ja Luotetut miehet -kolmikkoani.”

Kaikkien näiden vuosien jälkeenkin Martikainen kokee, että kappaleiden tekeminen on edelleen melkoinen mysteeri, ja tuskin seuraava 50 vuottakaan tuo tilanteeseen täydellistä muutosta.

”Laulunteko on kuitenkin, yhä vain, melkein salattua toimintaa minulle itsellenikin: miten itseä kiehtova kappale syntyy, mistä sen aihelman löytää ja miten sen sovittaisi parhaaseen mahdolliseen asuun, sitä en oikeastaan tiedä vieläkään, oikeaa ’kaavaa’ kun moiseen en ole löytänyt. Taidan siis vain jatkaa kyseisten vastausten etsimistä niillä malleilla jotka nyt omaan, toivoen samalla, että löydän vuosien myötä edes muutamia uusia sellaisia”, Jarkko tuumii.

Myös tuottajana ja kirjailijana kunnostautunut Martikainen kertoo tulevaisuuden olevan hyvällä tavalla suunnitelmaton, mutta silti joissain raameissa.

”Luulen, että tekemisten keskiö pysyy yhä vain näissä taidehankkeissa, ja musiikki tuntuu pysyvän niissä sijalla numero yksi. Kirjoja on hyvällä tavalla haastavaa kirjoittaa, aivan kuin teatterimusiikin tekeminenkin on sitä, mutta omien levytysten työstämisen ohi ne tuskin kaasuttavat”, Martikainen päättää tyytyväisenä.

Ennakkoliput (49,00€) tulevat myyntiin tämän viikon keskiviikkona 21. lokakuuta kello 9.00 Lippupisteessä ja Tiketissä.

Konsertti alkaa kello 19.00 ja kestää noin kaksi ja puoli tuntia väliaikoineen.

Konsertin järjestää Loud`n Live.

Jarkko Martikaisen keikat: Hannu Korhonen

Jarkko Martikaisen levy Ystävien taloissa on julkaistu

14.9.2020

Posted on by Dex Viihde


Kuva: Tomi Palsa

 

Nelisen kuukautta ”Aina auki” -albumin julkaisun jälkeen, joulukuussa 2018, aloin luonnostella ehdokkaita seuraavan albumin lauluiksi. Vuoden viimeinen viikko tuotti ensimmäisen lupaavan tuloksen, ”Helvetti on täällä”-demon.

Hetkeä aiemmin olin löytänyt muistiinpanoista ”Osallisuuden ja osattomuuden laulut” -merkinnän, ja kääntelin niiden monia mahdollisuuksia päivän tai parin verran. Niin löysin tematiikan albumille. Tein joitain huomioita siitä, millaisesta aiheistosta voisi olla kysymys, ja vaikka lopputulos – ”Ystävien taloissa” – on nimeltään se mikä on, kyse on yhä nimenomaan osattomuuden ja osallisuuden eri näkökulmista.

Uskoakseni usein kyseiset tunnetilat riippuvat eniten ihmisestä itsestään.

Myös musiikkielämä tahdotaan joskus nähdä kilpailuna, vaikkapa vertaillen, kuinka suosittu joku tekijä on ja toinen taas ei niinkään. Asia olisi pikkuruinen, liki mitätön, jollei koko elämää turhan usein hahmotettaisi kisana, jossa on voittajansa siinä missä häviäjänsäkin.

Mutta onneksi löytyy myös heitä, jotka eivät juurikaan tahdo vertailla itseään lajitovereihin, pystyen näkemään itsensä osallisina, vaikka heidän viihtymisensä tasoista vähemmän tietävät surkuttelevat tai jopa vähättelevät heitä.

Levykokonaisuus sisältää siis suuria teemoja, mutta isojen kysymysten vastapainoksi pyrimme rakentamaan sen musiikillisesti niin, että kuuntelukokemus ei olisi kuulijaa kuluttava, vaan antoisa matka. Jo työnteon alussa unelmoin levystä, joka naapurihuoneessa soidessaan voisi olla melodisesti ja sovituksellisesti runsas. Koen, että onnistuimme tavoittamaan nuo päämäärät, ja valmis levy on minulle yksi palkitsevimmista, joita olen koskaan saanut olla tekemässä.

Jarkko Martikainen syyskuussa 2020.

Jarkko Martikainen keikkailee soolona ja yhdessä bändinsä, Luotetut miehet, kanssa.

Liila Jokelin

19.2.2020

Liila Jokelin on laulaja-lauluntekijä, joka rakastaa vahvaa tarinaa. Hänen tuotannossaan rosoiseen laulelmaan yhdistyvät eri musiikkityylit aina melankolisesta folkista bluesiin, rockiin ja slaavilaistunnelmiin. Artisti julkaisi Risto Ylihärsilän tuottaman esikoisalbuminsa ”Kaamos on huono esileikki” marraskuussa 2019 Helmi Levyjen julkaisemana. Levy oli arvostelumenestys.

Keväällä 2023 julkaistava toinen albumi ‘’Saapuu sankarina kevät’’ on matka kohti toivoa ja kuulaampia maisemia. Ne löytyvät lopulta saman hämärän takaa, joka ajoi kertojan matkalleen.

Albumin luomisprosessiin Jokelin on koonnut kanssamuusikoista koostuvan ensemblen, joka toimii myös hänen live-yhtyeenään:

Jantso Jokelin: huuliharppu ja sähkökitara
Ville Salonen: basso
Severi Koivusalo: rummut

Debyyttialbumista sanottua

SOUNDI-lehti:
‘’Jokelinin ääni niin laulajana kuin kertojana on sekä dramaattinen että rosoinen, ja ehkä siinä voi kuulla teatterialan taustaa, kuitenkin suodatettuna Helmi-julkaisuille tyypillisen lo-fi -estetiikan läpi (tässä tapauksessa Risto Ylihärsilän tuotantopuolella avittamana). Lähinnä akustinen musiikki pysyy toteutukseltaan yksinkertaisena, mutta ideoiden köyhyyttä se ei tarkoita. Jännittäviä instrumenttiratkaisuja ajelehtii kuulokuvassa taustalla, samalla kun Jokelin itse milloin manaa maailman pahuutta, milloin tunnelmoi kohtalokkaasti himoa ja tuhoa kirvoittavasta lapintytöstä.

Singlenä julkaistu ja levyn päättävä Kuolleiden puolue saattaa olla vuoden paras biisi – nautinnolliset maailmanlopun orgiat, jotka tarjoillaan arvaamattoman artistitulokkaan kaikkein oivaltavimpien kielikuvien kera.”

Katso Liila Jokelinin tulevat keikat alta.

Jarkko Martikainen Ystävien taloissa -soolokiertueelle

20.12.2019

Posted on by Dex Viihde

Kuva: Marek Sabogal

Jarkko Martikainen

Ystävien taloissa 2020

Vuoden 2019 Auki yksin -soolokiertueella laulujen valikko laventui, valaisun taide täsmentyi ja tarinat laulujen syntyjen syistä kasvattivat mittaansa. Yleensä tilaisuuksissa tuli tunne ”näihin korkeuksiinhan olisi aina pitänyt pystyä ulottumaan”. Tuntuu siis oikealta valinnalta pyrkiä vielä ylemmäs.

Ystävien taloissa -kiertue tulee sisältämään lisää toivelauluja, levyttämättömien kappaleiden ensiesityksiä, askeleen laajempaa sointisävyjen kirjoa päin ja jotain, mistä en kaikkea tiedä vielä itsekään.

Juuri tuo ennustamattomuuden elementti on soolokeikkojen erityispiirre, josta pidän aina vain voimakkaammin.

Siinä oleellisimmat, lopuista tehdään selvää kiertueen kohteissa.

Tervetuloa.

Jarkko Martikainen.

Ystävien taloissa -kiertue:
31.01. TAMPERE, G Livelab (ennakkoon loppuunmyyty)
01.02. HÄMEENKYRÖ, Frantsilan kehäkukka  (ennakkoon loppuunmyyty)
05.02. JYVÄSKYLÄ, Poppari
06.02. RIIHIMÄKI, Vihreä talo
07.02. RIIHIMÄKI, Vihreä talo (ennakkoon loppuunmyyty)
12.02. KITEE, Kitee-sali
13.02. KUOPIO, Henry´s Pub
22.02. PORI, Kehräämö
26.02. HELSINKI, On the Rocks
27.02. YLIVIESKA, Savelan lauluklubi
28.02. PUDASJÄRVI, Tuba Iso-Syöte
29.02. OULU, Tuba
13.03. SAVONLINNA, Kulttuurikellari
14.03. FISKARS, Cafe Bar Pesula
15.03. KUUSANKOSKI, Pato-klubi
20.03. HELSINKI, Korjaamo
21.03. RAUMA, Brummi
27.03. TURKU, Linnateatteri
17.04. RAAHE, Raahen teatteri

Matti Johannes Koivu

28.10.2015

Matti Johannes Koivu kuuluu vankasti maamme vahvimpien laulaja-lauluntekijöiden riviin. Hänet tunnetaan artistina, joka ei epäröi tuoda tunteitaan musiikkiin.

Koivu on julkaissut kahdeksan soololevyn lisäksi lastenmusiikkilevyn ja neljä albumia Ultramariini-yhtyeen jäsenenä. Suuren yleisön tietoon Koivu tuli alunperin cover-versioista, joita hän teki Irwin Goodmanin esittämistä kappaleista.

Oman tuotantonsa lisäksi Koivu on kirjoittanut lauluja ja tekstejä myös muille artisteille, muun muassa Vesa-Matti Loirille ja Lassi Valtoselle. Koivun musiikissa on kuultavissa vaikutteita muun muassa folkista ja beat-musiikista.

Live-esiintymisiin Matti Johannes Koivu suhtautuu intohimoisesti: ”Musiikin kestävyys punnitaan elävän yleisön edessä. Rakastan live-esiintymisen haastetta; sitä kuinka jännittää ja hirvittää, ja kuinka musiikki parhaimmillaan vapauttaa esiintyjän ja yleisön.”

Matti Johannes Koivu on laajentanut viime vuosina muusikon toimenkuvaansa. Hän on tehnyt kolme historiaa ja sen ymmärtämistä käsittelevää radiodokumenttisarjaa Yleisradiolle. Näistä uusin esitettiin kesällä 2019. Musiikintekijänä Matti Johannes Koivu on julkaissut aiemmin kahdeksan soololevyä sekä neljä albumia Ultramariini-yhtyeen jäsenenä. Emma-ehdokkaana Koivu on ollut niin Toisen maailman nimi -soololevyllään kuin Ultramariinin levyllä Ydin.

 

Matti Johannes Koivun sooloalbumit: 

–Puuhastellen (2006)
–Kovat piipussa (2007)
–Irwin Goodmanin lauluja (2008)
–Toisen maailman nimi (2011)
–Matti Johannes Koivu (2013)
–Kauneimmat meistä (2015)
–Lähtölauluja (2017)
–Luonnos (2019)

Katso Matti Johannes Koivun tulevat esiintymiset allaolevalta keikkalistaukselta!

Heikki Hela

27.11.2013

Heikki Hela tunnetaan muun muassa legendaarisen Kummeli-ryhmän jäsenenä. Hänen laulajauransa alkoi 1980-luvulla ja tunnetuimpina kappaleina ovat Uneton yö -megahitin lisäksi myös Kaikista kaikkein, Naisen hymy, Optimistinen, Sortunut ääni ja Hillitön hopeinen kuu. Vuonna 1994 Hela palkittiin Emma-gaalassa Miessolisti-tulokkaana. Hela on uransa aikana julkaissut yhteensä viisi albumia sekä lukuisia single-lohkaisuja.

Lukuisten elokuvaroolien ja teatterivierailujen lisäksi Helaa on nähty viime vuosina myös television puolella Nelosen uudessa kotimaisessa menestyssarjassa Kontio & Parmas.

Heikki Hela keikkailee myös aktiivisesti yhdessä muusikko-näyttelijä Heikki Silvennoisen kanssa. Yhtye kantaa ytimekkäästi nimeä Silvennoinen & Hela & Band.

Heikki Helan debyyttialbumi ”Kaikista kaikkein” täyttää 30 vuotta

Heikki Helan debyyttialbumin ”Kaikista kaikkein” julkaisusta tulee syksyllä kuluneeksi 30 vuotta. Hela juhlistaa tapausta kokoamalla alkuperäisen tekijäkaartin yhteen soittamaan levyn kappaleet livenä yleisön edessä. Lavalle nousevat Helan lisäksi Kummelistakin tutut Timo Kahilainen (Koskettimet) ja Heikki Silvennoinen (kitara) sekä ns. Porkkanakomppi, eli Jarmo Nikku (kitara), Harri Rantanen (basso) ja Anssi Nykänen (rummut).

Katso Heikki Helan keikat allaolevalta listaukselta.

 

Timo Rautiainen

21.11.2013

Timo Rautiaisen soolo-ohjelmisto pitää sisällään Timon uran tärkeimpien kappaleiden lisäksi tarkoin valittuja suomalaisen kansanmusiikin helmiä sekä otteita maamme kevyen musiikin historiasta. Jokaisella laululla on hyvä syy tulla esitetyksi ja ne syyt tulet kuulemaan Timon keikan monisanaisissa välispiikeissä – luvassa on taustoitettuja tarinoita Suomesta ja suomalaisista. Rautiainen esiintyy sekä soolona että yhdessä näyttelijä Jussi Lampin kanssa.
Vuonna 2022 ilmestynyt Rautiaisen ensimmäinen kansanmusiikkialbumi toi hänet myös kansanmusiikkilavoille yhdessä muusikko Ville Ojasen kanssa.

Timo Rautiainen muistetaan parhaiten suomenkielisen metallimusiikin myyntilistojen ja kansansuosion kärkeen 2000-luvun alussa nostaneen Trio Niskalaukauksen johtohahmona. Timo Rautiainen on julkaissut kolme soololevyä (Sarvivuori, 2006; Loppuun ajettu, 2007; En oo keittäny enkä myyny, 2010) ja kaksi levyä Neljäs Sektori -yhtyeen kanssa (Kunnes elämä meidät erottaa, 2012; Toinen varoitus, 2014). Vuonna 2017 Trio Niskalaukaus teki näyttävän comebackin keikkalavoille ja on julkaissut paluunsa jälkeen albumit Lauluja Suomesta ja Mahdoton yhtälö.

Kansanmusiikkia hän opiskeli Kaustisella Ala-Könnin kansanmusiikkilinjalla lukuvuoden 2012-2013. Ensimmäisen kansanmusiikkipohjaisen albumin Timo Rautiainen julkaisi yhdessä muusikko Ville Ojasen kanssa 2022.

MODERNIN KANSANMUSIIKIN MIEHET TIMO RAUTIAINEN JA VILLE OJANEN LÖIVÄT HYNTTYYT YHTEEN

Pitkän uran kotimaisen musiikin parissa tehneet Timo Rautiainen ja Ville Ojanen julkaisevat yhteisalbumin tammikuussa. Muusikoita yhdistää rakkaus perinteiseen kansanmusiikkiin, jota kumpikin on opiskellut sekä myös esittänyt tahoillaan. Ojasen ollessa genreen jo syvemmin omalla urallaan uppoutunut, Rautiaisen taival kyseisen musiikin parissa on lyhyempi vaikka kosketus kansanmusiikkiin sai ensihipaisunsa lähes puoli vuosisataa sitten.

”Ensimmäinen kontaktini suomalaiseen kansanmusaan tapahtui 70-luvun alussa ollessani alle kymmenvuotias, jolloin Konsta Jylhä & Purppuripelimannit esiintyivät kotikyläni Haukivuoren oppikoulun salissa. Isä vei meidät molemmat pojat konserttia katsomaan, vaikkei hän itse ollut millään lailla kansanmusaihmisiä. Myöhemmin kysyin, miksi me sinne menimme. Syyksi hän kertoi sen, että se ryhmä oli siihen aikaan niin järjettömän suosittu ja kuuluisa, että pakkohan sitä oli mennä katsomaan. Itse keikasta muistan vain sen, että kovilla puutuoleilla oli epämukavaa istua ja yhtyeen basisti (Veikko Järvelä) spiikkasi biisit samalla kertoen yleisöä viihdyttäviä puujalkavitsejä. Silloin se musiikki ei vielä tehnyt minuun minkäänlaista vaikutusta,” Rautiainen kertoo.

Tuolloin kytemään jäänyt kipinä sai tulta alleen vuosikymmeniä myöhemmin vuonna 2010 kun hänet kutsuttiin solistiksi Kaustisen kansanmusiikkijuhlille konserttiin, johon muutamaa musiikintekijää oli pyydetty esittämään omaa tuotantoa kansanmusiikiksi sovitettuna. Osan Rautiaisen kappaleista sovitti Ville Ojanen, joka myös soitti viulua isossa, nuoremman polven kaustislaisista muusikoista kasatussa taustaorkesterissa.

”Pyysin Timoa Kaustisen festivaalien Lauantaisauna-orkesterin solistiksi. Olin jo aiemmin tutustunut hänen soolomateriaaliinsa, jossa ilokseni huomasin akustisia instrumentteja ja etnistä meininkiä, joten hommahan lähti heti oikeille raiteille. Savolainen ja pohjalainen luonne toimii meidän tapauksessa täydellisesti. Timo puhuu ja minä kuuntelen, ja sitten kun tehdään musiikkia, niin tehtävänjako on luonteva, ellen sanoisi jopa täydellinen”, Ojanen toteaa.

”Pidin kovasti keikasta ja festareiden meiningistä yleensäkin. Ehkä suurin harppaukseni siihen maailmaan oli kuitenkin opiskeluvuosi 2012-2013 Kaustisen kansanmusiikkilinjalla, jonka jälkeen ajatus kansanmusahenkisestä levystä alkoi kyteä mielessä. Useamman vuoden, välivaiheen ja yrityksen jälkeen yhteistyökumppaniksi valikoitui Ville Ojanen, jonka kanssa näkemyksemme tulevasta musiikista olivat yhteneväiset”, Rautiainen muistelee.

Rautiainen ja Ojanen julkaisevat yhteisen albumin ensi vuoden tammikuussa, ja tältä kyseiseltä levyltä kuullaan ensimmäisenä singlelohkaisuna ”Konsa käsivarressa”-niminen kappale, joka on Rautiaisen säveltämä ja sanoittama.

”Vaikka ”Konsta käsivarressa” -kappaleen teksti on vahvaa mielikuvituksen tuotetta, perustuu se tietyiltä osin todellisiin tapahtumiin ja henkilöihin. Kappaleella esiintyvät soittajien lisäksi useita henkilöitä puherooleissa, joista eräänä mainittakoon tämän hetken suomalaisen kansanmusiikin ’grand old man’, kaustislainen mestaripelimanni ja palkittu näppäripedagogiikan kehittäjä, legendaarinen Mauno Järvelä.”

Katso Timo Rautiaisen keikat alla olevalta keikkalistalta!

Jarkko Martikainen

12.11.2013

Jarkko Martikainen on monien kulttuurialojen mies, mutta tärkeimpänä maalina on aina ollut laulunteon, levytysten ja keikkailun kolmiyhteys. Vuosien varrella hän on ehtinyt moneen; tekemisten laajuus käy parhaiten ilmi hänen kotisivujensa CV:sta. (www.jarkkomartikainen.fi)

2004 alkaneen soolouran (ja etenkin 2006 ilmestyneen ”Rakkaus”–albumin) myötä määritelmät ovat laajentuneet, tekemisiin on tullut mukaan myös pohdiskelevampia sävyjä.

Jarkko Martikainen on tehnyt ja esittänyt musiikkiaan jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Musisoinnin lomassa hän on myös julkaissut kolme kirjaa, ”Pitkät piikit ja muita kertomuksia” (Like, 2005), ”Yhdeksän teesiä” (Like, 2008) ja ”Lihavia luurankoja, laulujen sanat ja tarinat” (Like, 2020). Vuodesta 2002 alkanut satunnainen tuottajan työ on tapahtunut muun muassa Timo Rautiainen ja Trio Niskalaukauksen (”Rajaportti”- ja ”Kylmä tila” –albumit), Timo Rautiaisen soolotuotannon (”Sarvivuori” – ja ”Loppuun ajettu” –albumit) sekä Samuli Putron (”Elämä on juhla”– ja ”Älä sammu aurinko” -albumit) kanssa. Pitkäkestoisimman työnsä Martikainen on tehnyt YUP:n säveltävänä ja sanoittavana laulaja-kitaristina: vuosina 1988 – 2018 yhtyetoiminta tuotti yhteensä 11 albumia, kaksi kokoelmalevyä ja historiikki dvd:n. YUP:n tunnetuimpia levytettyjä kappaleita ovat muun muassa Meitä odotellaan mullan alla, Jos helvetti on täynnä ja Tavaroiden taikamaailma. Soolotuotantonsa Martikainen käynnisti vuonna 2004 ”Mierolainen” –albumilla. Syksyllä 2023 Sakara Recordsin kautta julkaistu pitkäsoitto ”Itse tehty elämä” on Martikaisen yhdeksäs. Järkähtämätöntä livesuosiota nauttiva Martikainen kiertää Suomea uuden musiikin siivittämänä jälleen ahkerasti.

Jarkko Martikaisen diskografia:

Mierolainen (2004)
Rakkaus (2006)
Hyvää yötä, hyvät ihmiset (Live, 2007)
Toivo (2009)
Usko (2011)
Koirien taivas (2014)
Ruosterastaat (Jarkko Martikainen ja Luotetut miehet, 2016)
Aina auki (Jarkko Martikainen ja Luotetut miehet, 2018)
Ystävien taloissa (Jarkko Martikainen ja Luotetut miehet, 2020)
Itse tehty elämä (2023)

Juhlakonsertit 2025

Jarkko Martikainen juhlistaa 20-vuotista soolouraansa juhlakonsertein alkuvuodesta 2025. Mierolaisuudesta itse tehtyyn elämään -nimeä kantava kiertue kattaa yhteensä 11 paikkakuntaa ympäri Suomen. Martikainen esiintyy kiertueella yhdessä pitkäaikaisimman soittotoverin, kosketinsoittaja Petri Tiaisen kanssa.

Katso Jarkko Martikaisen keikat alla olevalta listalta.